Sepi Riklander: ÄLÄ UNTA NÄÄ
"Avantgardeksi postmodernistiksi luokiteltava Riklander yhdistää hektistä urbaania angstia tyylikkäästi naivismin keinoin vaihtoehtoiseen ekokulttuuriin. Riklander seikkailee ajassa ja sen alkutekijöissä, minimalistisen kokemuspiirin ulottuvuuksissa laajentaen tajunnan sisäavaruuden spektriä. Uutta ilmaisumuotoa luova lyyrinen pienoisnovellikokoelma "Älä unta nää" lukeutuu ehdottomasti nykyrunoutemme merkkiteoksiin.";
- Pekka Mäkipää, Freak Out 2/96




Sepi Riklander:
Meripäiviä ja muita runoja
- 1970 luvulta

lue myös:    älä unta nää




Meripäivä-session


He siinä säpinäänsä 
toisilleen länkytti.
Toinen huojui hiukan
ja toinen änkytti.
Mitäs veli tuumaat, jos mentäis
Kairoon taas.
On meripäivät meillä, vaikka
taivas vettä kaas.
Mut toinen tuumas tähän.
Siis menkäämme rantaan vain.
Näkyy sieltä kauas, niin kuin Junnu
lauloi ain.
Rannassa he istui, kun meripäivät on.
Haikeena oli mieli, muttei sunkaan onneton.
Kivet on rannan märät,
ja sade ropisi.
Ja meripäivä vieraan kengät jossain kopisi.
On meripäivät jälleen,
ja se kivaa on.
Ja humppabaariin matkaa on vain tuokion.





Muistelen polkuja meripäivien Tarinani alkoi kerran Kotkasta, ja meripäiväjuhlien vodkasta, jota me joimme ja lauloimme. Ystävinä toisiamme kauloimme. Sitten me lähdimme Kairoon kaikki. Oli siinä porukkaa ja Karhulasta Maikki. Siellä sitä vasta oli elämää joo. Rahat meni kaikki , olin Moilasen Hoo. Mutta Ystävät huusivat Sepipoika hei. Haudassa nukutaan, mutta täällä ei. Eihän siinä auttanut, kuin tangolle lennä. Tukka oli hyvin, joten antaa mennä. Aamuyöstä meias vielä turpiinkin tulla. Oli väärä tyttö kuulemma kainalossa mulla. Mutta minä sille sulhaselle sanoin näin. Valitkoon tyttö, eikö niin ystäväin. Tyttö se valitsi ja minä lähdin pois, sulhanen riemuitsi, kuin vappuaatto ois.
Matit meripäivillä Siellä oli säpinää ja meno oli rupista. Maikki ja Tiina veti samasta kupista. Ja jossain jo viheltää se meripäiväjuna. Ja kauppansa tekee haili sekä muna. Meripäivä-junasta tuli tuttua sakkia. Oli siinä Sepi ja kaksikin Mattia. Kaikille huudettiin ”Populus” hei, baariin me mennnään, eikä sanota ei. Lauluja lauletaan ja olutta juodaan. Matille vähän mitä viskiä tuodaan. Meripäivät menee eikä meinnaakkaan, onko tuolla vääpeli Kirkonmaan. Meripäivät siis alkoi , ja työt on loppu. Ppulusbaariin on minullakin hoppu. Siellä mä päiväni alkuun saan, kun ryntään tähän mukavaan kapakkaan.
Kultani kanssa Kairossa Meripäiväaattona vettä satoi. Pomokulta rahoja lompsaani latoi. Tilipussia sade se haittaa ei. Ja Kairoa kohti jo matkani vei. Siellä mie istuin huokailin, päätäni puistin ja ruokailin Oli kaunista nähtävää kaikkialla. Oli Merjaa ja Maikki, sekä Haminasta Malla. Siellä me kaikki istuttiin Kairo oli täynnä, oltiin toisissa kiin. Laulusta huolehti se Eräksen Erkki, ja lopultahan tuli se valomerkki. Ja jossain Sapokan rannoilla, olin jälleen mie tyttöni kannoilla. Eikä me jouduttu mihinkään liemeen. Suunta vain otettiin Meriniemeen
Pentti Auto-Pena kellui lammessa. Ei kuullut enää peipposen helää laulua. Eikä sammakoita, joita kurnuttaa Penan vieressä kylmässä keväisessä lammessa. Niin kävi, ja Auto-Pena kelluu ja poliisit tutkivat Penan vetistä lompsaa. Ja ambulanssi vie, ennen kuin Pena painuu pohjaan.
Rakas humppabaari Mie humppabaarin muistan, jos kaljateltankin. Ja meripäiväin aaton. Voi sitä kaipasin. Oli harmaa pilvipouta ja vuosi seitenkuus. Ja Ossivainaan kupla oli vielä täysin uus. Me Haminasta mentiin, jo tervasaari jää. Ja kohta Kotka siintää se lupaa säpinää. Ossivainaan kupla menee Kskuskatua. ja linnaviini maistuu on puheet satua. Nyt mennään pojat Puikkoon, on uudet henkkarit. Nyt portsarille kiitos, sain ehjät lenkkarit. Nyt siellä juodaan kaljaa ja Hurriganes soi. Kaikki huutaa kilpaa. On meripäivät, moi. Humppatytön muistolle Oli meripäivät menossa ja sakki hurmiossa. Oltiin kavereita kaikki, ja humppateltta tossa. Siellä mie sinut huomasin heti. Myöhästyin vähän – Timppa humppaan siut veti. Olit kaunis kuin kukkanen pohjolan maan. Toivoin salaa, että sinusta mie sussun saan. Mutta elämä on elämää ja sussuja riittää. Menet ja humppaat. Saat pokata ja kiittää. Aamulla sitten: Huh, hah, hei. Suolasta suuhun, mutta piimää ei.
- ylös -